SOTE-uudistuksen katkaistava eriarvoistuminen

Osallistuin 10. maaliskuuta SOTE-soppaan, jossa viestiä sosiaali- ja terveysasioista olivat tuomassa Erkki Penttinen Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksestä sekä Tuula Peltoniemi Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

 

Tilaisuuden koollekutsuja oli myös Vaasan Seudun Yhdistykset ry, joka on Vaasan seudun 60 sosiaali- ja terveysalan yhdistyksen katto-organisaatio.

VSY edistää seudullamme olevien sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyötä ja järjestää tiedotustilaisuuksia, joissa kuulijat saavat tietoa terveyden edistämiseksi ja tukemiseksi. On tärkeää, että kymmenet yhdistykset tuovat oman näkökulmansa ja ihmisten äänen mukaan myös päätöksentekoon, jonka yhtenä tarkoituksena on tukea arjen sujumista.

Järjestetyssä SOTE-sopassa sain tilaisuuden perehtyä tarkemmin muun muassa keliakiaan ja sen vaikutuksiin elämään. Keliakia on sairaus, jonka ainoa hoito on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Keliakiaa sairastavat yli 16-vuotiaat henkilöt saavat Kelan maksamaa ruokavaliokorvausta, joka on 23,60 euroa kuukaudessa.

Gluteenittomat tuotteet maksavat jopa kuusinkertaisesti enemmän tavalliseen ruokaan verrattuna. Keliakialiitto on esittänyt, että ruokavaliokorvaus sidottaisiin indeksiin, jotta se seuraa kuluttajahintojen kehitystä. Ruuan hinnan pitkään jatkunut nousu on rokottanut kovemmin erityisruokavalioita noudattavia ihmisiä.

Keliakialiitto on myös esittänyt, että yhteiskunnan varoja ohjattaisiin sairauden varhaiseen toteamiseen ja hoidon aloittamiseen. Siten voidaan vähentää riskiä saada sairauden komplikaatiota, kuten osteoporoosia ja suolistosyöpää, joiden hoito on erittäin kallista. Panostaminen ennaltaehkäisevään terveystyöhön on tärkeää myös muissa sairauksissa.

Nuorten mielenterveysongelmista voidaan puhua jo kansantautina ja masennusoireita on havaittavissa alakouluikäisilläkin lapsilla, mikä heijastaa ongelmien hallitsematonta kasvua. Työ- ja koulutuspaikkojen puute sekä syrjäytyminen eivät tilanne helpota.

Miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella ja joutuu selviämään tonnilla tai vähemmälläkin kuussa. Kolmas sektori tekee paljon hyvää työtä ja kannattelee arvokkaalla vapaaehtoistoiminnalla ihmisten pärjäämistä arjessa.

Sosiaali- ja terveysalan uudistuksissa on ensiarvoista, että suomalaisten hyvinvointi, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä taloudellinen pärjääminen turvataan kaikille. Eriarvoistumisen kierre on katkaistava.

Micael Westerholm (ps.)

Kansanedustajaehdokas

Mustasaari

SOTE-reformen måste minska på olikvärdigheten

Den 10 mars deltog jag i SOTE-soppan, där Erkki Penttinen från Sydösterbottens social- och hälsoskyddsförening och Tuula Peltoniemi från Finlands social och hälsa rf. Sammankallare var även Vasanejdens föreningar rf (VNF), som är takorganisation för 60 föreningar inom social- och hälsovårdsbranschen i Vasaregionen.

I den anordnade SOTE-soppan fick jag tillfälle att noggrannare bekanta mig med bl.a. celiaki och dess inverkningar på livet. Celiaki är en sjukdom, där enda behandlingen är noggrann och livslång glutenfri diet. Över 16-åriga personer som lider av celiaki får dietersättning från FPA, ersättningen är 23,60 i månaden. Glutenfria produkter kostar t.o.m. sex gånger mera jämfört med vanlig mat.

Celiaki-förbundet har framfört, att dietersättningen skulle bindas till index, så att den skulle följa med konsumentprisernas utveckling. Den redan länge pågångna ökningen i matpriserna har värst straffat de människor som håller specialdiet.

Celiakiförbundet har också framfört, att man skulle använda samhällets medel för tidigt konstaterande av sjukdom och påbörjande av behandling. På så sätt kan man minska risken för komplikationer av sjukdomen, såsom osteoporos och tarmcancer, där behandlingen är mycket dyr. Satsning på förebyggande hälsoarbete är viktigt även när det gäller andra sjukdomar.

Unga människors psykiska hälsoproblem kan redan kallas för en folksjukdom, och depressionssymtom kan även observeras hos lågstadieelever, vilket reflekterar problemens oregerliga ökning. Bristen på arbets- och utbildningsplatser samt utslagning lättar inte på situationen.

En miljon finländare lever på fattigdomsgränsen eller under den, och måste klara sig med en tusenlapp eller ännu mindre per månad. Tredje sektorn gör ett mycket bra arbete och stöder med sin värdefulla frivilliga verksamhet människorna i vardagen.

I social- och hälsovårdsbranschens reformer är det av största vikt att finländarnas välmående, social- och hälsovårdstjänsterna samt ekonomiskt klarande tryggas för alla. Olikvärdighetens cirkel måste brytas.

Micael Westerholm (Sannf.)

Riksdagskandidat

Korsholm